Afrikan auringon alla

Viimeviikko oli vuoristorataa ja ainakin tosi tapahtumatäyteinen. Harkassa tuntuu, että on jo paremmin päässyt kiinni lastenosaston arkeen ja toimintatapoihin. En voi muuten uskoa, että harjoittelu ja täten aika täällä Moshissa on jo yli puolenvälin. Oon sopeutunut täällä olevaan arkeen niin hyvin, että tää tuntuu kodilta. En siis haluais lähteä, vaikka matka jatkuukin Sansibarin hiekkarannoille ennen kylmää ja lumista Suomea :D Mut onneks vielä pari viikkoa täällä, pitää ottaa kaikki ilo irti.  Käytiin viikonloppuna 3 päivän safarilla Serengetissä ja Ngorongorossa. Safari oli siis ehdottomasti mun elämän ihan ykköskokemus ikinä. Ajopäivät oli tosi pitkiä ja väsyttäviä, mut sitä fiilistä ja näkemää ei vaan pysty kuvailla. Kohokohtia oli, kun gebardi nappasi silmien eessä antiloopin ja haki sen jälkeen kuukauden ikäisen pentunsa syömään. Päästiin myös näkemään mm. norsulauma aivan lähietäisyydeltä. Oltiin tosi onnekkaita, koska nähtiin kaikki mahdolliset eläimet mitä on mahdollista ...

Eka viikko on nyt takana Moshissa. Alkuviikosta käytiin kaupunkikierroksella tutustumas paikkoihi ja tiistaina oliki sit eka päivä sairaalalla. Ekana päivänä lähinnä hoidettiin harkkamaksu ja käytiin kiertämässä sairaalan eri osastot läpi ja ehittiin kans hetki olla lastenosastolla, jossa nyt pääsääntösesti tehään tää harkka.  Jo parissa työpäivässä huomas, kuinka paljo kaikki eroaa Suomesta. Aseptiikka ja resurssit on täällä aika rajalliset ja esimerkiksi lääkehoito tosi yksipuolista meidän osastolla. Lisäksi sairaalalla odotustilat on ulkona, kaikki ikkunat on auki tuuletuksen takia ja sairaalan yleinen ulkonäkökin eroaa ihan todella paljon Suomen sairaaloista. Lastenosastolla kaikki potilaat jakaa saman ison tilan jossa sängyt on molemminpuolin käytävää vierekkäin. Lisäksi osastolla on lasten äidit ja mahdolliset sisarukset mukana.  Meidän työpäivät kestää täällä vaan 4 tuntia, ja ne koostuu lähinnä lääkärinkierron seuraamisesta ja mahdollisten vitaaliarvojen ottamisesta si...

  Saavuttiin Afrikan mantereelle pitkän 24h matkustamisen jälkeen viimein lauantai-iltana. Asutaan siis Moshissa Kilimanjaron vuoren juurella. Ollaan nyt oltu täällä siis pari päivää. Meidän majotuksessa ei tällä hetkellä ole ketään muita kuin me kaks, joten tää tuntuu ihan privaattimotellilta :D Tänään illalla/yöllä muut asukkaat palaakin sit viikonloppulomaltaan ja päästään tutustuu heihin. Jo ajomatkalla majotukseen tuli huomattua, kuinka erilaista paikallisten elämä on täällä kuin meillä Suomessa. Talojen kunto esimerkiks on aivan eri luokkaa. Roskaa on paljon teiden varsilla ja jengi paimentaa kymmenpäisiä vuohi- ja lehmälaumoja pitkin peltoja. Meidän majotus sijaitsee ns. rikkaiden alueella täällä Moshissa, mutta esimerkiksi kaupungilla näkyy paljon myös vähempiosaisia. Liikenne on myös Suomen liikenteeseen verrattuna suhteellisen kaoottista, toki oman lisänsä siihen tekee vasemmanpuolinen liikenne. Ruoka on ollu tosi hyvää ja vettä on tullu lipitettyä tosi reilusti. Sunnunta...